TUULIVOIMASTA
Niinpä avasimme kauan sitten yleisön pyynnöstä tällaisen kysymys- ja vastauspalstan, jossa voit kysyä ihan mitä tahansa tuulivoimasta ja Suomen Tuulienergia Oy:stä.
Eli, foorum on vapaa, voit kysyä ihan mitä tahansa. Vastaamme jokaiselle kysyjälle ja yleisesti kiinnostavimmat kysymykset ja vastaukset julkaistaan myös tällä palstalla. Kyselykaavake löytyy tämän sivun alalaidasta.
Kuinka paljon tuulivoimalla tuotettiin sähköä ja kuinka paljon se oli kokonaistuotannosta?
VASTAUS:
Viimeisin tieto, jonka olen saanut kyseisestä asiasta kertoo, että osuus kokonaiskulutuksesta on lähestynyt seuraavaa numeroa. Ts. ennen puhuttiin, että osuus on 0.1 % kulutuksesta ja nyt puhutaan, että se on 0.2% kulutuksesta.
Onko kulutus vähentynyt vai onko voimaloita oikeasti rakennettu?
Kulutushan väheni SAK:n järjestämän lakon vuoksi viime vuonna, mutta kyllä uusia voimaloitakin on rakennettu.
Vielä pari vuotta siten tilastoitiin 87 GWh vuostituotantoja, mutta viime vuosina tuotanto on ollut 150 - 168 GWh:n välillä. Tästä voi jo päätellä, että 0.2% Suomen sähköenergian kulutuksesta tuulella tuotettuna taitaa pitää paikkaansa. 12 kuukauden tilastoja voi kirjata joka kuukauden lopussa ja siitä johtuu tämä vaihteluväli.
Kun vielä tunnustamme sen tosiasian, että Suomessa kulutetaan melkeinpä maailmanennätys tahtiin sähköä per asukas, niin voinemme ilolla todeta 0.2% osuuden olevan erittäin kiitettävää tasoa. Syy miksi Suomessa ollaan tässä tilanteesa, johtuu IVO:n johtajien aikoinaan tekemästä päätöksestä valita Suomen ensimmäiseksi tuulivoimalaksi Tanskalainen WinDane tehtaan voimala, joka oli susi jo syntyessän.
Minua kiinnostaa miten tuulivoimalan tuottama sähkö ajetaan valtakunnalliseen verkkoon ja miten yksittäinen kuluttaja pääsee siitä nauttimaan? Miten energian hinnoittelu tapahtuu?
VASTAUS:
Valtakunnan verkko eli Fingrid'in hallinnoima 110 - 400 kV verkko ja paikallisten pienten, keskisuurten ja suurten sähköyhtiöiden hallinnoimat 0,4 kV, 6 kV, 10 kV ja 20 kV verkot ovat suuri ja huolella ohjattu järjestelmä, jossa pidetään huolta siitä, että sähköä tuotetaan yhtä paljon kuin sitä kulutetaan ottaen huomioon verkkohäviöt.
Tuulivoimala on kytketty kaapeleilla tähän verkkoon. Tuulivoimalassa on - mallista riippuen, tietyn tyyppinen ja muuntosuhteeltaan tarkoituksenmukainen muuntaja, jolla tuulivoimalan generaattorin tuottama jännite korotetaan esimerkiksi Helsingissä 10 kV ja maaseudulla 20 kV tasolle.
Tuulivoimalan tuottaman sähkön määrä mitataan energiamittarilla, joka on sijoitettu siihen paikkaan eli verkon pisteeseen, joka on sovittu verkonhaltijan kanssa liityntäpisteeksi. Liityntäpisteen fyysinen paikka ja valittava jännite on monen osatekijän määräämä kompromissi tai se on yksinkertainen käytännön sanelema juttu. Eli jos piste on kaukana ja jännite on optimaalista matalampi, syntyy jo pelkästä tuulisähkön siirrosta valtakunnan verkkoon merkittävää hävikkiä eli häviötehoa. Me STE Oy:ssä järjestämme asian niin, että häviöt pysyvät kurissa ja siitä ei ainakaan seuraa taloudellista tappiota.
Kuluttajat voivat käyttää tuulisähköä ostamalla sitä erityisenä tuulisähkö tuotteena. Kun asiakassuhde tuulisähkön tuottajan ja kuluttajan välillä muodostetaan, sovitaan tuotteen hinta ja kausittain myytävä ts. toimitettava määrä. Koska tuulisähkön tuotanto on vaihtelevaa kuten myös kuluttajan kulutuskin ja nämä vaihtelut eivät pienelläkään todennäköisyydellä sovi yhteen niin sitä varten on järjestettävä tiettyjä lisäsopimuksia muiden tuottajien kanssa.
Otetaan esimerkki. Rauha on sähköyhtiön XYZ Oy:n asiakas, jonka verkkoalueella Rauha asuu. XYZ Oy tuottaa sähköä hiilivoimalla. Rauhan kulutus on 3500 kWh vuodessa. Rauha haluaa jatkossa ostaa tuulisähköä kotiinsa, joten hän tekee sähkösopimuksen STE Oy:n kanssa. Sopimuksessa sovitaan vuosittaisen kiintiön määrä ja ilmoitetaan korvausenergian lähde ja sovitaan hinnoista. STE Oy:llä on korvausenergia sopimus DEF Oy:n kanssa, joka on tuottanut sähköä vesivoimalla vuodesta 1955. STE Oy laskuttaa Rauhaa sovitusta 2500 kWh kulutuksesta hintaan 3.36 snt/kWh ja loppu osa korvausenergiana esim. 4.50 snt/kWh. XYZ Oy ilmoittaa Rauhan kulutustiedot sovituin väliajoin STE Oy:lle. STE Oy raportoi tuotannon ja kulutuksen tasapainosta Energiamarkkinavirannomaisille. Loppu on yhtiöiden välistä kaupankäyntiä. Välillä STE Oy ostaa korvausenergiaa enemmän ja välillä STE Oy myy ylimääräistä tuulisähköä korvausenergian tuottajalle.
Sähkön hinnoittelusta.
Aiemmin - siis vuosina 1920 - 1988...1995 - sähkö hinnoiteltiin tavallaan oikeilla periaatteilla. Sähkölaitokset olivat vasta perustettuja ja sähkön tuotantolaitteet uusia. Niihin satsatut investoinnit jaettiin poistoina useamman vuoden ajalle, 30 vuotta ja jopa 50 vuotta olivat normaaleja poistoaikoja. Mahdollisten lainojen vuosittaiset korot vaikuttuvat vuosituotanto arvioiden mukaisesti myös myytävän sähkön hintaan. Henkilökunnan määrä ja palkkataso luonnollisesti oli otettava huomioon asiakkaille myytävän sähkön hinnassa. Koska käytännössä sähkönjakelua harjoittavat yhtiöt tai suuremmissa yhtiöissä kyseinen osasto hoiti tehtävänsä mukaisesti sähkön jakelun, oli otettava huomioon verkkojen rakentamisen kustannukset samalla tavalla kuin sähkön tuotannonkin osalta.
Sähkön hinta oli määritelty yhdeksi hinnaksi, joka piti sisällään sekä tuotannon, että jakelun aiheuttamat kustannukset. Se suhde, miten hinta jakaantui tuotannon ja jakelun kesken oli sivuseikka. Aivan alkuaikoina ei yhtiöiden tarvinnut tehdä edes voittoa, sillä yhtiöt olivat "sähköosuuskuntia". Omistajat käyttivät itse energian, jonka omilla pääomapanoksillaan olivat rakentaneet.
Sopivasti ennen Suomen EU-jäsenyyttä, sähköyhtiöissä päätettiin valmistella hinnoittelumuutosta ja sähkömarkkinat vapautettiin kilpailulle vuonna 1995. Myös tuulivoimarintamilla tapahtui samoihin aikoihin paljon. Ensimmäiset yksityiset (osuuskunta) tuulivoimalat (4 kpl 200 kW Nordtank voimalaa) pystytettiin jo 1991 Korsnäsiin ja siitä lähtien yksittäisiä voimaloita alettiin pystytellä Perämeren rannikolle. Muutamat yhtiöt saivat hieman kokemusta tuulivoimasta ja sen hinnoittelusta että merkityksestä.
Olen kuullut, että Suomen Tuulienergia Oy järjestää osakeannin tuulipuiston pystyttämiseksi. Haluaisin tietää missä ja miten osakkeita voi merkitä?
VASTAUS:
Pitää paikkaansa, osakeanti on käynnistetty.
Osakkeita voi merkitä kahdella tavalla. Helpoin tapa on tehdä se internetin avulla täyttämällä MERKINTÄLISTA joka löytyy vasemmalta puolelta linkkiketjun UUTUUDET - OSAKEANTI alta. Noudattamalla Merkintäohjeita ts. täyttämällä kyseinen verkkokaavake ja suorittamalla MERKINTÄHINTA yhtiön OSAKEANTITILILLE merkitsemme sinut yhtiön osakkaaksi.
Toinen tapa on pyytää yhtiötä lähettämään MERKINTÄLISTA postitse. Saatuasi kaavakkeen palautat sen täytettynä ja liität kopion maksutositteestasi.
Molemmissa tapauksissa yhtiö lähettää MERKITSIJÄLLE kirjallisen MERKITÄTODISTUKSEN.
Miten tuulivoimala varastoi energiaa ? Jos esim. on tyyntä, niin pysähtyykö tietokone?
VASTAUS:
Tätä on usein meiltä kysytty.
Tuulivoimalan ei oikeastaan tarvitsekaan varastoida sähköä mihinkään, sillä voimala on yhdistetty ns. valtakunnalliseen sähköverkkoon - tavallisesti 20 kV jännitteellä. Tällöin kaikki tuotettu energia siirtyy verkon kautta verkon piirissä oleviin sähkön kulutuspisteisiin ts. kotitalouksiin, tehtaisiin jne. Tuulisähkö siis kulutetaan aina kunkin tuulivoimalan lähiympäristössä. Tällöin säästyy mm. siirtohäviöitä, sillä energiaa ei tarvitse siirtää suuremmista, keskitetyistä fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista rannikkoseudun kulutuspisteisiin.
Asiakkaaltamme ei sähkö lopu eikä tietokoneet sammu tyynen yllättäessä, sillä asiakkaamme saavat lisäenergiaa muista energian lähteistä. Onko po. korvausenergia sitten tuotettu muilla tuulivoimaloilla tai vesivoimaloilla on päätös, jonka teemme korvausenergiaa koskevaa sopimusta laadittaessa. Todennäköisintä on, että muodostamme kaksi erilaista energiapakettia. 1. 100% tuulipaketti ja 2. Oma tuuli ja sekasähkö paketti. Kyseessä on tuulivoimaliiketoimintaan olennaisesti kuuluva KORVAUSENERGIA-sopimus, jolla TUULIVOIMA OSAKEYHTIÖ järjestää asiakkaitaan varten varavoimaa.
Millaisia meluhaittoja tuulivoima aiheuttaa ja miten kaukana asutuksesta tuulivoimaloiden tulee sijaita jotta melu ei kantaudu?
VASTAUS:
Tavallisin ääni, joka tuulivoimalasta syntyy on siipien suhina. Sen kuulee selvimmin, kun kävelee edestäpäin voimalan juurelle tai hieman kauempaa takaviistosta.
Voimaloita on erillaisia. Joissakin vanhemmissa voimaloissa vaihteiston äänetkin kuuluvat maston resonoidessa.
Myös lavoista syntyvä suhina on riippuvainen voimalamallista.
Etäisyyden voimalasta esim. asuinrakennukseen määrittele tarkimmin kunnan rakennuskaava. Tanskalaisena yleisohjeena oli vuosina 1985 - 1990 niinkin pieni kuin 150 metriä.
Nykyisin kun maalle rakennetaan yli 1 MW nimellistehoisia voimaloita, joiden napakorkeus on yli 60 metriä, niin ohjeetkin ovat muuttuneet. Suositus etäisyys on 300 - 400 metriä, joka jälleen määritellään kunnan rakennuskaavassa ja -luvassa. Rakennuslupa selvityksen aikana tarkistetaan voimalatyypin ääniarvot, jonka perusteella etäisyys määritellään. Täällä Suomessa asialla ei juurikaan ole merkitystä, sillä taloudellisista näkökohdista johtuen tuulivoimaloita ei kannata rakentaa maalle vaan merelle. Merellä pikku suhinoista ei ole ollenkaan haittaa, vaan päinvastoin voimalat voidaan säätää tehokkaimmalle asetukselle aivan turvallisesti. Silloin siivistä tulee aavistuksen enemmän suhinaa. Tavallisesti kuitenkin käy niin, että jos porukassa mennään katsomaan tuulivoimaloita lähempää, niin on aina pyydettävä kavereita olemaan hiljaa kuullakseen siipien suhinan.
Miksi tuulivoimaloissa on kolme lapaa ? Ennen vanhaan tuulimyllyissä oli neljä lapaa. Eikö neljä antaisi 33 % eiku 25 % enemmän tehoa, vai miten se nyt menee...
VASTAUS:
Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa on kolme lapaa useiden syiden vuoksi. Mm. seuraavista syistä:
a. Kolme lapaa maksaa vähemmän kuin neljä lapaa, joten kolmilapaturbiinin hinta jää edullisemmaksi kuin nelilapaisen.
b. Kolmilapaisen turbiinin tasapainottaminen on yksinkertaisempaa.
c. yaw system eli kääntölaitteistoon aiheutuvat kuormat ovat vähäisemmät.
d. Suurilla turbiiniläpimitoilla massat ovat suuria ja massan säästö keventää turbiinin muitten osien mitoitusta.
Turbiinin massaa on vähennetty ja sitä halutaan edelleen vähentää, jotta tuulenpuuskien energia saataisiin paremmin kiihdyttämään turbiinia. Ns. ylikierrokset sitten puretaan puuskan jälkeen erityisellä generaattorin ohjausjärjestelmällä.
Jos siirryn tuulivoimayhtiön asiakkaaksi, niin lakkaako sähkön tulo silloin kun ei tuule?
VASTAUS:
Ole huoleti, sähkön saantisi ei lopu, vaikka tuuli tyyntyisikin. Olemme hoitaneet asian sopimalla erään sähkölaitoksen kanssa, että tällaisissa tapauksissa he toimittavat sähköä Teille. Kyseessä on tuulivoimaliiketoimintaan olennaisesti kuuluva KORVAUSENERGIA-sopimus, jolla TUULIVOIMA OSAKEYHTIÖ järjestää asiakkaitaan varten varavoimaa. TASEYHTIÖ mittaa tuotannon ja kulutuksen normaaliin tapaan. Normaalitapauksissa tehdään vuosittain mittarin luenta. Poikkeuksena muuttotilanteet. Korvausenergiaa toimittaa sopimuksen mukaisesti tietty sähkölaitos, jonka kanssa olemme sopineet millä tavalla korvausenergia tuotetaan. Korvausenergiaa laskutetaan energian loppukäyttäjältä juuri sen verran, kuin kulutuksen ja tuulivoimaosuuksien erotus osoittaa.
KYSYMYS:
Onko tuulivoima kalliimpaa kuin muut energiamuodot?
VASTAUS:
Tämä on usein esitetty kysymys. Lähdenpä selvittämään vastausta aivan luonnonlakien avulla. Energia on ihmeellinen asia. Energiaa on monenlaista, on kineettistä energiaa, on potentiaali-energiaa, on lämpöenergiaa, on kemiallista energiaa ja on ydinenergiaa. Tästä johtuen ympärillämme oleva maailma, väliaine - massa ym., jota voimme silmin nähdä ja käsin kosketella sisältää erilaisia edellä kuvattuja energian muotoja. Energia piilee väliaineessa energiasisältönä. Lisäksi erottamattomana luonnonlakina toimii energian häviämättömyyden laki. Samalla toimii aineen häviämättömyyden laki, joka merkitsee, että aineet (atomit) muuttavat olomuotoaan nesteestä kaasuksi, kiinteästä kaasuksi, kiinteästä nestemäiseksi ja nämä kaikki päinvastoin.
On periaatteellinen kysymys, pitäisikö energiankäytön ja sen hinnoittelun yhteydessä käyttää energian- ja aineen häviämättömyyden lakien periaatteita. Jos otamme huomioon fossiilisten- ja ydinenergiamuotojen yhteydessä aiheutuvat muutokset ekosysteemin tasapainoon ja hinnoittelemme sen oikeudenmukaisesti, niin siinä tapauksessa tuulienergian käyttö sähköenergian tuotannossa on halvin (kokonaisedullisin) energiamuoto maapallolla.
Esimerkiksi vuonna 1995 julkaistun Cambridgen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan hiilen polttotekniikoilla tuotetun energian hinta pitäisi olla tuottajalle jopa 4459 FIM / MWh ( 4,459 FIM/kWh). Sen päälle tietysti tuottajalle kuuluva palkkio. Tällä hinnalla pystyttäisiin ainakin teoriassa keräämään ylimääräinen hiili ilmakehästä takaisin hiilikaivokseen. Käytännössä se tehtävä jää sademetsien kuin koto Suomenkin metsien ja peltojen varaan.
Ydinvoiman osalle on esitetty 5500 FIM / MWh arvioita. Tarkistan tietoja myöhemmin. Tai jos joku lukijoista tietää paremmin on ole hyvä ja anna palautetta muidenkin tietoon.
Loppukaneettina totean, että jos laskutusperiaatteesta sovitaan oikeudenmukaisesti, niin tuulisähkö maksaa alle 250 FIM / MWh ja yleissähkö, jota nykyään verkosta saa maksaa 1000 - 5000 FIM / MWh.