Rakentamisen perusteet

Tuulivoimarakentamisen nykyaika kokoluokassa 55kW - 2.0 MW

Mediassa esiintyy silloin tällöin väärää ja vanhentunutta tietoa tuulivoimarakentamisesta. Yleisin väärinymmärrys koskee tuulivoimaloiden käyntiääntä ja toiseksi yleisin maiseman "pilaantumisvaikutuksia". Tällä sivulla oiotaan vääriä käsityksiä ja viitataan suoraan virheellisiin väittämiin.

Ensin maisemavaikutuksista

Tuulivoimalaitokset on rakennettava avoimelle paikalle ja siksi niillä on maisemallisia vaikutuksia ympäristöön. Tuulivoimarakentamista säännellään kunnan rakennuskaavalla, joka ei vielä näinä päivinä ole välttämättä aivan ajan tasalla. Kaavoituksen kitkatekijät ovat monissa tapauksissa hyvin arvaamattomia ja tästä syystä jotkut hankkeiden vetäjät saattavat kokea liian suuren vastustuksen ja luopua koko hankkeesta. Alemman skaalan tuulivoimaloita ei aina tarvitse rakentaa oman kotitalon nurkalle vaan sen voi rakentaa hyvinkin kauas pihapiiristä, jossa se ei olemassaolollaan aiheuta kellekään mielipahaa. Suuremmat tuulivoimalat rakennetaan merelle kauemmas rannasta. Merelle rakennettavia useiden voimaloiden muodostamia tuulipuistoja kutsutaan nimellä "offshore", jonka suora käännös olisi "pois rannasta" tai "ulkona rannasta".

Tuulivoimaloita ei tarvitse rakentaa maisemallisesti herkille alueille. Maisemallisesti herkkiä paikkoja voivat olla esim. valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset ympäristöt. Jotkut maisema-arkkitehdit ovat esittäneet hyvin seikkaperäisiä ohjeita maisemallisesti herkkien alueiden osalle. Ohjeistus on yleensä merkityksetöntä, sillä rakentamispäätökset, tekniset ratkaisut ja valinta eri vaihtoehtojen välillä tehdään aivan muista syistä, kuin maisema kysymysten pohjalta. Seuraavassa muutamia kohtia, joita maisema-arkkitehdit painottavat:

Merituulipuiston suunnitteluvaiheessa on huomioitava mm. seuraavia tekijöitä, jotta visuaaliset vaikutukset saataisiin minimoitua:

1. muodostelma, johon tuulivoimalaitokset sijoitetaan
2. tuulivoimalaitosten lukumäärä
3.  tuulivoimaloiden koko ja väri
4.  lapojen lukumäärä, pyörimisnopeus ja -suunta

1. Muodostelman, johon tuulivoimalaitokset sijoitetaan määrää meren pohjan laatu ja muoto. Jos rakennetaan Perämeren tai Selkämeren alueelle on merenpohja melko tasaista ja usein miten mutapohjaa. Suomenlahden puoli on sitä vastoin syvänteisempi. Ranta on matalaa muutama sata metriä, mutta sen jälkeen viettää hyvin jyrkästi n. 50 m syvyyteen asti. Suomenlahden puolella ei tästä syystä ole ylettömän runsaasti järkeviä sijoituspaikkoja tarjolla. Sijoituspaikoiksi kelpaavat tekniseltä kantilta vain alle 10 m syvät kohdat ja niistäkin taloudellisesti järkeviä kohtia ovat n. 1 - 6 m matalat karikot.
2. Tuulivoimalaitosten lukumäärän Offshore tuulipuistossa määrää rakentamiskustannukset suhteessa tuulipuiston tuotantoarvioon. Saman aikaisesti myös kohtuullisuusperiaatteella on suuri merkitys. Myös alueen rakennettavissa olevien järkevien karien määrä vaikuttaa tuulivoimaloiden kokonaismäärään kyseisessä tuulipuistossa.
3. Tuulivoimaloiden koko määräytyy tarjolla olevien tuulivoimala mallien mukaan. Tavallisen kansalaisen - veneilijän tai rannalta katselevan onkimiehen kannalta voimalan fyysiset mitat ovat ehkä merkittävämpi asia kuin voimalan nimellisteho. Merelle rakennettava tuulivoimala on yleensä vähintään 2.0 MW nimellistehoinen.
   Väriltään merituulivoimalat ovat yleensä vaalean harmaita. Tuulivoimalaitoksissa käytetään yleensä puolimattapintaisia pintamateriaaleja, sillä kiiltäväpintaiset välkkyvät auringon paisteessa.
4. Lapojen lukumäärä on tanskalaismalleilla aina 3 kpl, pyörimisnopeus määräytyy voimalan koon mukaan ja pyörimissuunta on joko myötä- tai vastapäivään. Suunta on kullakin valmistajalla suunnittelutekninen valinta.

Sisämaahan rakennettavan tuulivoimalan tai tuulipuiston suunnitteluvaiheessa on huomioitava mm. seuraavia tekijöitä, jotta visuaaliset vaikutukset saataisiin minimoitua:

1. Maisema vaikutuksia ei voi mitenkään eliminoida. Itse asiassa voimalan täytyy näkyä mahdollisimman kauas, jotta tuulivoimala olisi avoimella paikalla. Aina tämä ihanne tapaus ei ole mahdollinen vaan voimalan läheisyydessä on metsää tai metsäsaarekkeita. Tuulivoimalaitoksia varten täytyy usein rakentaa teitä ja siirtojohtoja, joiden rakentaminen aiheuttaa luonnollisesti muutoksia ympäristölle.

Rakennettaessa ns. offshore-tuulivoimala meren matalikoille, joudutaan pystytyspaikkaa ruoppaamaan. Tällöin aiheutuu paikallisia vaikutuksia merenpohjan eliöstölle ja kaloille. Offshore-voimalat liitetään sähköverkkoon merenpohjassa kulkevan kaapelin välityksellä, joten sähkön siirron vaikutukset jäävät melko pieniksi.

Tuulivoimalan tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan noin 20-25 vuotta, jonka jälkeen ainakin roottori ja konehuone täytyy uusia. Toisena vaihtoehtona on koko voimalan purkaminen. Koska tuulivoimalan tarvitsema maa-ala on pieni, on alueen maisemointi alkuperäiseen tilaan melko helppoa. Offshore-laitosten perustusten osalta käyttöiäksi on arvioitu noin 50 vuotta, jolloin samaa perustusta voidaan käyttää kahdelle eri voimalalle.

Tuulivoimalaitos itsessään vie varsin vähän maa-alaa eikä ainakaan tähän mennessä ole asetettu rajoituksia voimalan läheisyydessä olevalle maan käytölle, joskin voimaloiden aiheuttama melu voi rajoittaa maankäyttöä. Offshore-voimalat vaikuttavat sen sijoituspaikalla tapahtuvaan vesiliikenteeseen ja virkistykäyttöön. Varsinaisille laivaväylille voimaloita ei kuitenkaan voida rakentaa syvän veden takia.

Ja sitten käyntiäänestä

Tuulivoimalasta ei synny melua vaan siitä kuuluu käyntiääntä. Käyntiääni aiheutuu sekä mekaanisten osien liikkeestä että lapojen aerodynaamisesta äänestä. Yksittäinen voimalaitos ylittää 40 dB:n rajan 200-300 metrin etäisyydellä tuulen nopeuden ollessa 8 m/s. Esimerkiksi taajamissa on meluohjearvona yöllä juuri 40 dB. Tuulivoimala pitääkin sijoittaa tarpeeksi etäälle lähimmästä asuinrakennuksesta.

Lopuksi linnustovaikutukset

Tuulivoimalaitokset voivat vaikuttaa lintuihin joko siten, että linnut hakeutuvat voimaloiden läheisyyteen pelkästä mielenkiinnosta tai jotkut lajit päättelevät, että heillä on turvallisempaa oleilla sellaisessa paikassa, jossa tuulivoimalat karkoittavat muita saalistajia. Muuttolinnut ovat taivaltaneet läpi Euroopan ja pystyneet ohittamaan satoja ellei jopa tuhansia voimaloita. Linnuilla on erittäin voimakas itse suojeluvaisto toisin kuin ihmisillä. Linnut eivät törmäile pyörivään roottorin lapoihin vaan lentävät silmät auki tarkkaillen ympäristöä. Linnut saattavat muuttaa käyttäytymistään pystytetyn tuulivoimalan johdosta edellä mainitulla tavalla.