Uutisia ajalta 1.9. -30.11.2001
25.10.2001
Väite nr. 1: Hiilivoiman lisärakentaminen on ainoa ydinvoiman lisärakentamisen vaihtoehto
Lähde: Suomen Luonnonsuojeluliitto
Energiapolitiikassa ei ole kyse vain erilaisten laitosten välisistä valinnoista, vielä vähemmän vain kahden eri laitoksen välisestä ratkaisusta. Kyse on
tulevaisuuteen tähtäävän strategian valinnasta. Panostammeko pitkäjänteisesti tulevaisuuteen ja todelliseen osaamiseen vai keskitymmekö pelkästään
energiavaltaiseen tuotantoon?
Maapallon asukasluku tulee lähes kaksinkertaistumaan lähivuosikymmeninä. Vakavat ympäristöongelmat kertovat, että nykyinenkin kulutus ylittää
ympäristön sietokyvyn. Haasteeseen voidaan vastata nostamalla luonnonvarojen tuottavuutta, jolloin vähemmistä materiaaleista ja energiasta saadaan
enemmän hyötyä. Määrällistä kasvua voidaan korvata laadulla, kestävyydellä ja palveluilla.
Rikkaiden teollisuusmaiden on paitsi vähennettävä energiankulutustaan myös kehitettävä sellaista energiateknologiaa, jota myös köyhät maat pystyvät
soveltamaan. Uusiutuvan energian (aurinkoenergia, tuulivoima, bioenergia) tekniikoiden kehittäminen auttaa selviytymään muutoksesta, joka
ihmiskunnalla väistämättä on edessä siirryttäessä pois uusiutumattomista energianlähteistä: fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta.
Väite 1. nojaa keskitettyyn energian tuotantostrategiaan, jossa korostetaan suuria energian tuotantoyksiköitä. Hajautetun energiastrategian mukanaan
tuomat mahdollisuudet puun hyödyntämisestä energiantuotannossa tai nykyään vaihtoehtoisten energiamuotojen mahdollisuudet ohitetaan väitteessä
kevyin perustein. Esimerkiksi puun energiakäytön kustannukset laskevat koko ajan. Suomen sähköstä tuotettiin vuonna 1997 jo noin 10 prosenttia
puulla. Suomi on energiapuuteknologian johtavia maita, ja energiapuun talteenotto työllistää syrjäisilläkin seuduilla.
Ydinvoima ja hiilivoima on nähty ainoiksi vaihtoehdoiksi ns. perusvoiman tuotantoon. Perusvoimatyyppinen kulutus on ympärivuotista ja
ympärivuorokautista sähkönkulutusta, jonka oleellinen ominaisuus on se, että se ei vaihtele. Perusvoimatyyppinen kulutus koostuu valtakunnallisesti
hyvin monenlaisesta sähkönkulutuksesta. Merkittävimpiä ovat prosessiteollisuuden sähkökäyttöiset osat. Samalla tavoin kuin perusvoima koostuu
osista, sen tuottamiseen voidaan käyttää useita eri vaihtoehtoja. Kääntäen voidaan sanoa, että ydinvoima ja hiilivoima soveltuvat ainoastaan
perusvoimatyyppisen kulutuksen kattamiseen.
Väitteessä oletetaan myös, ettei esimerkiksi maakaasu tai siihen välillisesti nojaava välivaiheen energiastrategia ole mahdollinen. Maakaasuputken
rakentamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta. Uusi putki Venäjältä Suomen kautta
Keski-Eurooppaan varmistaisi sen, ettei Suomi olisi pelkästään yhden toimittajan varassa vaan kaasu kulkisi molempiin suuntiin. Mikään ei viittaa
siihen, etteikö Venäjä haluaisi lisätä kaasun myyntiä länteen. Helsinki Energia tutkii Viron kanssa tehtävän maakaasuyhteistyön mahdollisuuksia.
Maakaasuputkien ympäristövaikutukset ja kaasuputkiston mahdollisuudet tulevassa uusiutuvaan energiaan perustuvassa taloudessa on tutkittava.
Maakaasuvoimala - toisin kuin ydinvoimala - on myös muutettavissa hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä kuten puuta, mikäli näitä on kohtuullisen
läheltä saatavissa. Esimerkiksi verotuksellisin keinoin on pidettävä huolta siitä, ettei maakaasu kilpaile puuenergian kanssa siellä, missä puun käyttö on
kannattavaa.
Muiden uusien energiantuotantoteknologioiden kuten tuuli- ja aurinkoenergian mahdollisuudet ovat selvästi nykyistä käyttöä suuremmat. Näiden
teknologioiden markkinoiden kasvaessa myös niillä tuotetun energian hinta laskee. Toisaalta uusiin teknologioihin panostaminen tarjoaa myös
mahdollisuuden vientiin kelpaavan ympäristöteknologian kehittämiselle.
Energian käytön tehostaminen ja säästäminen on suhteellisesti kannattavampaa kuin uuden nk. perusvoiman rakentaminen. Ongelmana on asenne, että
energian säästöltä vaaditaan huomattavasti suurempia tuottoja kuin energian lisätuotantoinvestoinneilta.
Ydinvoiman lisärakentamisesta ja vanhoistakin ydinvoimaloista kannattaa ajan mittaan luopua. Tämä tekee tilaa uusiutuville energialähteille, kuten
puulle ja muulle biomassalle, aurinko- ja tuulienergian käytölle, energian säästölle sekä vetyteknologian käyttöönotolle. Sen sijaan hiilivoima on
taantuva tuotantomuoto.
Suomen Luonnonsuojeluliitto
Suomen Tuulienergia Oy ei 100 % ole esitetyn väitteen takana.
Tommi Rautio
25.10.2001
Saksassa 7500 MW tuulivoimaa
Lähde: Bundesverband Windenergie e.V. 16.10.2001 / Esa Holttinen
Vuoden 2001 ensimmäisten 9 kuukauden aikana rakennettiin Saksassa 1115 tuulivoimalaa joiden yhteenlaskettu nimellisteho on 1399 MW, noin
40 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten.
Saksan yhteenlaskettu tuulivoimateho 30.9.2001 oli 7493 MW ja tuulivoimalaitosten lukumäärä noin 10500.
Ala-Saksi on osavaltioista edelleen ykkönen, asennettua kapasiteettia on siellä 2147 MW. Osavaltion oma tavoite, joka oli 2060 MW vuonna 2005,
on näin ollen jo ylitetty. Tuulivoiman lasketaan nyt kattavan 8,5 % osavaltion sähköntarpeesta. Schleswing-Holsteinissa vastaava luku on noin 25
% (1407 MW tuulivoimaa). Seuraavina tulevat Mecklenburg-Vorpommern (17 %, 545 MW) ja Sachsen-Anhalt (9 %, 654 MW).
Vuonna 2005 Saksassa arvellaan tuulivoiman avulla vältettävän jo 20 miljoonan tonnin vuotuiset CO2-päästöt, mikä olisi neljäsosa Saksan
kokonaisvähennystavoitteesta Kioton sopimuksen raameissa.
Tuulivoimalaitosten valmistus, pystytys, käyttö ja ylläpito työllistää Saksassa noin 35000 henkeä.
Vuonna 2001 Enercon on edelleen säilyttänyt asemansa markkinajohtajana Saksassa (markkinaosuus 36,2 %), jäljessään Vestas (17,7 %),
Nordex (10,2 %), Enron (9,6 %) ja NEG Micon (9,0 %).
Tommi Rautio
3.9.2001
Suomen Tuulienergia - FWT Oy aloitti sukellukset merenpohjan laadun selvittämiseksi.
Sukelluksia jatketaan syyskuun aikana.
Tommi Rautio
PÄÄSIVULLE