Suomen Tuulienergia - FWT Oy tiedottaa alan tapahtumista.

Tiedote 20.8.2002

Budjettiehdotus unohtaa tehdyt päätökset uusiutuvan energiatuotannon tukemisesta


Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei osoita valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuusministeriön aitoa sitoutumista Suomen ilmastostrategian mukaisiin tavoitteisiin: uusiutuvien energialähteiden edistämiseen ja energiansäästön lisäämiseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö esitti ensi vuoden budjettiin tuen myöntämisvaltuuksien nostamista #Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman# edellyttämään 33,6 miljoonan euroon. Tämän lisäksi ministeriö esitti myös erityistä noin 25 miljoonan euron valtuutta käytettäväksi edistämisohjelman mukaiseen suureen uuden teknologian demonstraatiohankkeeseen. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa energiatuen kokonaismyöntövaltuudet ensi vuodelle on kuitenkin leikattu tämänvuotiselle tasolle ja demonstraatioavustus on unohdettu tyystin. Tästä huolimatta kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre on julkisuudessa ollut varsin tyytyväinen valtiovarainministeriön esitykseen.

Ministeriön budjettineuvottelulinjaa voi vain ihmetellä. Kevään ydinvoimapäätöksen jälkeen mieleen nousee kysymys, onko kauppa- ja teollisuusministeriö vielä tosissaan edistämässä uusiutuvien energiateknologioiden kehittämistä vai annetaanko hyväksyttyjen ohjelmien mukaisten toimenpiteiden edelleen odottaa?

Erityisen huolestuttavaa tukitoimenpiteiden viivästyminen on eduskunnan ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen lausumien kannalta. Niissä edellytettiin muun muassa, että biomassan käyttöä edistetään aiempaa edistämisohjelmaa enemmän esimerkiksi juuri investointitukien ja teknologian kehittämistukien avulla. Tämä kehitystyö uhkaa Luonnonsuojeluliiton mielestä vaarantua, jos ohjelman mukaisia tukitoimenpiteitä siirretään vuosi vuodelta.

Suomen ilmastostrategian pohjana oleva Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma edellyttää vuositasolla keskimäärin noin 33,6 miljoonan euron investointitukea uusiutuvia energialähteitä hyödyntäville hankkeille. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa puuhaketta käyttävät polttolaitokset ja tuulivoimahankkeet. Lisäksi edistämisohjelmassa edellytetään, että uusien teknologioiden kaupallistamiseen suunnattaisiin noin joka kolmas vuosi samansuuruinen demonstraatioavustus yhdelle tai muutamalle hankkeelle. Tällainen tukimuoto antaisi ohjelman mukaan mahdollisuuden kaupallistaa muun muassa uuden sukupolven voimalaitoskonsepteja ja siirtää uutta, muualla kehitettyä suuren mittakaavan energiateknologiaa Suomen olosuhteisiin.


YMPÄRISTÖMINISTERIÖ TIEDOTTAA
6.8.2002

TUULIVOIMARAKENTAMISEN KAAVOITUS- JA LUPAMENETTELYYN SUOSITUKSET

Ympäristöministeriö asetti keväällä 2001 työryhmän selvittämään tuulivoimarakentamisen edellytyksiä ympäristölainsäädännön kannalta. Työryhmä perustettiin, koska tuulivoimaloiden rakentamisesta on Suomessa tähän asti ollut vähän kokemusta ja ympäristölainsäädännön soveltamisesta tuulivoimarakentamiseen on vallinnut epätietoisuutta. Ministeri Suvi-Anne Siimekselle tänään luovutetussa tuulivoimatyöryhmän mietinnössä Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa annetaan tuulivoimarakentamisen menettelytapoihin liittyviä suosituksia. Työryhmän mietintö selkeyttää tuulivoimarakentamista koskevia kaavoitus- ja lupamenettelyjä.

Tuulivoimarakentamiseen liittyy maisemallisia, alueidenkäytöllisiä sekä luonnon- ja ympäristönsuojelullisia näkökohtia. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien, ympäristöarvojen sekä muun alueiden käytön yhteensovittamista. Nämä seikat selvitetään suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä, jolloin voidaan ottaa huomioon myös kansalaisten ja muiden osallisten näkemykset.

Tuulivoiman laajamittainen hyödyntäminen edellyttää usean yksikön tuulivoimalapuistojen rakentamista. Keskitettyjen, suurten tuulivoimalapuistojen rakentaminen on perusteltua sekä taloudellisista syistä että tuulivoimarakentamisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten kannalta.

Yleispiirteisesti voidaan arvioida, että 500 MW:n tuulivoimakapasiteettiin tarvitaan noin 200 - 300 tuulivoimalaa sekä noin 50 km2 (esimerkiksi 5 x 10 km) suuruinen alue, josta voimaloiden tarvitsema alue oheisrakennelmineen on noin 1-2 %. Voimaloiden tehojen kasvaessa pienenee tarvittavien yksiköiden lukumäärä huomattavasti.

Tuulivoimarakentamisen sijoittuminen vaikuttaa merkittävästi tarvittaviin kaava- ja lupamenettelyihin

Työryhmän esittämä menettelytapa voidaan jakaa kahteen osaan. Yleispiirteisessä kaavoituksessa keskitytään tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden etsimiseen. Tuulivoimalapuiston toteuttaminen tapahtuu yksityiskohtaisen kaavan ja luparatkaisujen tai pelkästään luparatkaisujen perusteella.

Tuulivoiman hyödyntämisen kulloinkin edellyttämät kaava- ja luparatkaisut riippuvat ennen kaikkea tuulivoimarakentamisen sijoittumisesta. Keskeinen kysymys on, miten tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi alueen ja sen ympäristön käyttöön ja ympäristöarvoihin. Tuulivoimarakentamisen vaikutusten kannalta nykyiset satama- ja teollisuusalueet ovat suositeltavimpia kohteita. Näillä alueilla merkittäväkin tuulivoimalapuisto voitaisiin toteuttaa suoraan lupamenettelyn kautta. Sekä tuulisuuden, tekniikan ja sen kehittymisen että ympäristövaikutusten kannalta ovat tuulivoiman merkittävimmät hyödyntämisalueet merialueiden offshore-rakentamisessa.

Maakuntakaavoilla keskeinen asema tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa

Työryhmä korostaa maakuntakaavan keskeistä asemaa tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa. Tuulivoimarakentamisen sijoittuminen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoima-alueille toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pyrkimystä tuulivoimaloiden sijoittumiseen keskitetysti. Keskittäminen vähentää myös tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia ja helpottaa tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön yhteensovittamista. Maakuntakaava ja sen yhteydessä laadittavat selvitykset palvelevat ja nopeuttavat tuulivoimahankkeiden toteuttamista. Työryhmä esittää, että esimerkiksi merialueiden offshore-rakentamisessa voitaisiin maakuntakaavassa osoitetulle alueelle toteuttaa tuulivoimalapuisto suoraan lupamenettelyn kautta, ilman yksityiskohtaista kaavoitusta.

Maisemakysymykset keskeisessä asemassa

Tuulivoimarakentamisen merkittävimmät ja tyypillisemmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun yhteydessä selvitettävien asioiden laajuuteen ja yksityiskohtaisuuteen vaikuttavat sijaintialueen ympäristöarvot ja muu alueiden käyttö, kyseessä oleva kaavataso sekä hankkeen koko. Mitä herkemmästä alueesta ja suuremmasta muutoksesta nykytilanteeseen verrattuna on kysymys sitä yksityiskohtaisempia selvitysten tulisi olla.

YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltaminen yksittäiseen tuulivoimahankkeeseen perustuu hankkeen ominaisuuksiin, sijaintiin ja vaikutusten luonteeseen. Tuulivoimahankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan nykyisin harkinnanvaraisesti. Työryhmä esittää, että YVA-menettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta saatavien kokemusten perusteella voidaan tarkastella tarvetta lisätä tuulivoimahankkeet YVA-asetuksen hankeluetteloon.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jorma Keva
Puhelin (09) 1603 9378, 050 - 301 4604

Yli-insinööri Antti Irjala
Puhelin (09) 1603 9557


Tiedoite 05.08.2002
Huom. Katso uutiset Syksy03. Osakeanti jatkuu. Annin ehtoja muutettu.

Suomen Tuulienergia - FWT Oy ylimääräinen yhtiökokous 02.08.2002.


Yhtiökokousessa päätettiin jatkaa 22.02.2002 käynnistettyä osakeantia vielä 31.10.2002 asti. Samalla päätettiin luopua suunnitelmista osallistua Kokkolaan rakennettavaan pieneen tuulipuistoon. Neuvottelut eivät johtaneet järkevään yhteistyöhön.

Annin ehdot säilyvät pääosin ennallaan.
Muutoksia ehdotettiin ja hyväksyttiin B-osakkaiden vuotuisen kulutuksen alarajan alentamiseksi.

Anti on uusmerkintä anti, jossa tarjotaan merkittäväksi 1 - 6325 kappaletta Suomen Tuulienergia - Finnish Wind Technology Oy:n ( STE Oy ) B- ja C-sarjan osakkeita seuraavasti:

B-sarja 1000 kpl
C-sarja 5325 kpl

Yhtiön osakepääomaa korotetaan annilla 4 - 25300 euroa.

B- ja C-osakkeen nimellisarvo on 4 €.

B- ja C-osakkeen myyntihinta on 200 €.

Osakkeet on maksettava 21 vrk kuluessa merkinnästä ja viimeistään 21. marraskuuta 2002 mennessä.

B- ja C- osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet 28. marraskuuta 2002 alkaen.

B-osake antaa kaksi ääntä ja C-osake antaa yhden äänen yhtiökokouksessa.

Merkintäoikeus B-osakkeisiin on suomalaisella PK-teollisuudella ja niihin rinnastettavilla yhteisöillä, kuten taloyhtiöillä, kauppaliikkeillä ja maatilatalouksilla, joiden vuotuinen sähköenergiankulutus on vähintään 15.000 kWh.

Merkintäoikeus C-osakkeisiin on suomalaisilla kotitalouksilla (kerrostalo- ja omakotitaloliittymänhaltijat), joiden vuotuinen sähköenergian kulutus on vähintään 1.000 kWh.

Yksi osake oikeuttaa vähintään 500 kWh tuulisähkön ostoon vuosittain hintaan 2,75 snt/kWh ALV0% = 3,355 snt/kWh (19.948 p/kWh) ALV22%.

Myyntihinnan ja nimellispääoman erotus merkitään ylikurssirahastoon, jonka tuotoilla rahoitetaan osa Helsingin avomerialueelle rakennettavan HELSTE 8 MW tuulipuiston investointikustannuksista.

Antiin osallistuneet kutsutaan osakkeenomistajina ylimääräiseen yhtiökokoukseen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana päättämään jatkoannista, jolla saavutetaan 100% omarahoitusosuus valittuun investointikohteeseen.

Jollei rakennuslupaa Helsingin merialueelle neljän 2.0 MW voimalan pystyttämiseksi saada, kutsutaan osakkeenomistajat yhtiökokoukseen ja sen päätöksellä palautetaan B- ja C-osakkeisiin sijoitetut rahat noudattaen osakeyhtiölain 4 luvun 8 §:n määräyksiä.

Suomen Tuulienergia - FWT Oy:n osakeannin tilinumero on 520813-2752 Köyliön Osuuspankki. Yritystilin ehtojen mukaisesti varoja ei voida nostaa, ennen kuin yhtiö ja Helsingin kaupunki on tehnyt sopimuksen merialueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön.

Tähän antiin sovelletaan 1.tammikuuta 2002 voimaan tullutta Arvopaperimarkkinalakia.

Tuulivoima-aiheinen keskustelutilaisuus pidettiin Suomenlinnassa

Järjestäjä: TEP ry, Tekniikka Elämää Palvelemaan
Aihe: Tuulivoima Helsingin edustalla
Aika: Torstai 6.6.2002 17:15-21:00
Paikka: Cafe Bar Valimo Suomenlinnan venesatamassa
Osoite: Suomenlinna B13
Ohjelma:

Suomen Tuulivoimayhdistys
Esa Holttinen Merituulivoiman kehitysnäkymistä

Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto
Jouni Kilpinen Helsingin edustan tuulivoimasuunnitelmat

Tekniikka Elämää Palvelemaan
Jouko Niemi Tuulivoiman eri ulottuvuudet

TEP-Klubit ovat keskustelutilaisuuksia, joissa kuunnellaan alustuksia jostain ajankohtaisesta TEP:in toiminta-ajatukseen liittyvästä aiheesta ja sitten keskustellaan siitä.
Tälläkertaa klubi järjestetään yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa. Sen kunniaksi alustajia on useampi ja aikaa on varattu tavallista enemmän.

PÄÄSIVULLE